Viimeksi kirjoittelin vähän mitä kaikkea sitä kaipailin Suomesta, mutta kyllä sitä aika nopeasti huomasi myös mitä ei kaivannut ollenkaan suomalaisuudessa! Nimittäin heti jo Amsterdamin kentällä Suomeen päin tullessa kun suomen kieltä alkoi kuulua lähes jokaisen matkustajan suusta niin voi hitsi että meidän kieli kuulostaa kovalta ja kylmältä! Otti parikin päivää korvaan ja harmitti oikein kun siitä ei tule ollenkaan sellaista lämpöistä ja iloista tunnetta. Leimaa se meidän sisäänpäin kääntyneisyys näköjään kielenkin aika vahvasti sitä ei vaan huomaa ennen kun lähtee pois vähän kauemmaksi aikaa! Ihmisten puhumattomuuteen ja epäkohteliaisuuteenkin kiinnitti paljon enemmän huomiota palatessa, ja ärsytti oikein, kun oma käytös sopeutui tosi nopeasti takaisin suomalaiseen junttiuteen. Glasgowssa ihmisistä henkii lämminhenkisyys ja toisten ihmisten välittäminen varsinkin kun vertaa ventovieras kohtaamisia.
Ihan muissa asioissa sitten taas on niin mukava olla Suomessa, kun huomaa että joku on oikeasti käyttänyt järkeä asioiden suunnittelussa ja voi luottaa jutut toimii. Huvittavin esimerkki on vessat. Englannissa vessan ovet aukeaa sisälle päin niin että saa tunkea itsensä ihan pönttöön kiinni jotta ovi mahtuu menemään kiinni. Kraanat nyt jokainen tietääkin, mutta vaikka niissä olis sekoittaja niin ei niissä mitään automaattista silmää juuri missään ole, vaan päältä painetaan ja vesi tulee niin kovalla voimalla lavuaariin että sen jälkeen onkin ihan märkä etumus! Myöskään paperia käsien pyyhkimiseen ei lähes koskaan ole tarjolla vaan niitä surkeita ilmakuivaimia, jotka ei kuivaa lähes ollenkaan!
Ja luntahan täällä ei ole ollenkaan, +6 astetta ja vettä tai aurinkoa eli aika perinteikästä Glasgow säätä. Ihan kevät fiilis! Tänään on lähtö vaellusreissulle eli toivottavasti vuoristossa sentään pääsee taas näkemään valkoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti